Ehkä on paikallaan kertoa hieman itsestäni. Olen kolmekymppinen hoitoalalla työskentelevä nainen. Itselläni on 8- ja 6-vuotiaat lapset. Ennen näitä ihanuuksia sain keskenmenon, joka oli minulle kova isku. Kahta ensimmäistä raskautta "tehtiin kuin Iisakin kirkkoa", joten opin aika pian, ettei lapsia vain tehdä. Ensimmäisen raskauden kohdalla aloitimme jo lapsettomuustutkimukset, joten niistäkin on kokemusta. Luomuraskauksia ovat nämä silti kaikki olleet. Pikku Kakkosen jälkeen olen pohtinut munasolun luovutusta usein ja nähnyt eri klinikoiden mainoksia kun luovuttajia on etsitty. Jotenkin se sisu vaan on mennyt kaulaan.

Lehdestä luin viime syksynä hedelmöityshoitojakin tuottavan klinikan ilmoituksen, jossa huomioni sai luovuttajan ikärajat, vain alle 35 passaavat. Ihan kiire ei tullut, mutta jonkinlainen herätys se oli. Olin juuri käynyt vaihdattamassa ehkäisykierukan uuteen, joten viideksi vuodeksi saa ne asiat taas unohtaa. En tiennyt, onko kierukan käyttö este luovutukselle. En missään nimessä alkaisi "vain luovutuksen" vuoksi kierukkaa poistattamaankaan. Jotenkin rohkaistuin kierukka-asiaa meilin välityksellä kysyä. Arvaapa mtä, ei se este ole!

Marraskuussa -07 sain kutsun Klinikan yleiseen infoiltaan, joka oli monessa suhteessa hyödyllinen.  Olin ajatellut edetä linjalla "viisaasti vaiti", mutta tilaisuudessa kohtasin henkilön työpaikaltani. Samoissa aikeissa hänkin. Nytpä tiedän ajatuksilleni jakajan :) Hiljaisella linjalla tahdon silti ainakin tässä vaiheessa jatkaa. Infon päätteeksi jätin yhteystietoni klinikalle. Yhteydenottoa luvattiin jonnekin tulevaisuuteen. Sehän harmitti aivan vietävästi! Olin mielestäni ison askeleen uskaltanut ottaa ja sitten joutuisin vain odottelemaan..höh..